Tee se itse liukupohjat
Partaveitsestä parkettien liukumiinaksi

Uudenvuoden leirillä sain jälleen havaita miten kenkien liukkaudella saa aikaan näyttävää tanssia. Jalkaa pystyy liikuttamaan tyystin erilaisia ratoja kuin mihin tavallisilla tanssi- tai treenikengillä pystyy. Jäipä  muutama Marcuksen ja Baerbelin opettama kikkajuttukin tekemättä - kiitos liian pitävien kenkien.

Monella leirillä tuo kateuden siemen liukkaissta kengistä on käynyt mielessä, mutta asian parantaminen omalta kohdalta ei ole toteutukseen asti edennyt. Siinäpä oli siis oiva syy valita uudenvuoden lupaukseksi vuodelle 2005:  "lupaan hankkia luistoa kenkiin".

Isossa maailmassa ja eritoten rapakon takana yksi keino on ollut virittää erinäisiä teippejä kengän pohjaan liukkautta lisäämään.Toisaalta eräät ovat vieneet  kenkänsä suutarille uusien liukkaiden pohjien saamiseksi esim. nahkasta tai sopivast muovisekoitteesta.

Keinonsa kullakin, mutta tällainen 'tee-se-itse ja mieluimmin vielä halvalla' -ihminen taas lähtee luonnollisesti itse virittämään kenkiään  erinäisten katastrofien uhallakin.

Periaatehan on yksinkertainen. Kenkien pohjiin liimataan luistavaa materiaalia. Helppoa! Pitää vaan keksiä mikä olisi sopiva liukas ja kestävä materiaali joka ei myöskään naarmuta lattiaa ja on joustava jalan liikkeitä mukaellen ja mikä olisi sopiva liima jonka avulla pohja pysyy hyvin kiinni.

Koskapa erilaisia ratkaisuita pyöri mielessä useita ja yhtään liukuyhtälöä ei oltu vielä oikeaksi todistettu, päätin lähteä liiallisen teoriapohdiskelun  sijaan kokeilujen tielle. Seuraavassa ohjeet. Mitään vastuuta tai liukutakuuta lopputuloksesta allekirjoittanut ei kuitenkaan ota eikä varsinkaan harsi kokoon haljenneita kalloja tai maksa korvauksia liukkauden aiheuttamista vahingoista. Joten kukin omalla vastuullaan liukkauden lähteille!

Materiaalit:

Vanhat sisäpelikengät kokeilualustaksi, kangaskaupasta napakinta villakangasta mitä  löytyy ja liimaksi putkilo Sikaflex-liimaa.

Valmistusresepti:

1. Kengän  pohjat hiotaan raspilla puhtaaksi  niin että tuore muovipinta paljastuu. Tarvittaessa kohokuvioita leikataan tasaiseksi.

2. Tarkistetaan mitkä osat kengästä ottavat maahan kiinni ja leikataan kankaasta sopivan kokoiset palaset. Mieluummin liian suuret kuin pienet - ylimääräiset on lopuksi helppo leikata pois.

3.Kiinnitetään kenkä mieluusti alustaan esimerkiksi puristimilla siten että työpinta tulee ylöspäin. Tämä helpottaa työskentelyä huomattavasti. Sen jälkeen llimaa levitetään kengän lattiaan ottaviin osiin (omassa tapauksessani päkiän alueelle sekä kantapäähän)

4. Liima tasoitetaan ja samalla kengän pohjan uurrekuviot pyritään täyttämään liimalla, jotta kankaan alusta olisi mahdollisimman tasainen ja tukisi kangasta hyvin. Huomioitava myös pohjan mukaan pitääkö liimaa levittää hieman reunoillekin. Lopuksi liimapinta pyritään saamaan mahdollisimman tasaiseksi. Puulasta on oivallinen apuväline tähän.

5. Kangaspalat asetetaan liiman päälle ja varovasti sormilla sivellen painellaan kiinni siten, että pohja pysyy edelleen tasaisena ja toisaalta liima mahdollisimman hyvin imeytyy kankaaseen.

6. Tämän jälkeen annetaan liiman kuivua ohjeiden mukaan.Työvälineet, sormet ja muut paikat joihin liimaa on levinnyt on syytä puhdistaa, sillä kuivumisen jälkeen sikaflex irtoaa vain mekaanisesti tai dynamiitilla.

7. Liiman kuivuttua leikataan ylimääräiset kangaskappaleet pois. Tämä sujuu esimerkiksi ohutteräisellä joustavalla askarteluveitsellä mainiosti.

A'vot liukumiinat ovat valmiit käyttöön!

Yhteenveto

Liukua on kenkiin saatu kerrassan mainiosti, huovalla jopa hieman liikaa. Kengät soveltuvat hyvin treenisalille ja nahkaista versiota olen käyttänyt myös lavoilla sillä kengät ovat siistimmät kuin nuo huopaversion sisäpelikengät.

Pohjustamalla itse muutoin sopivat kengät saa kenties itselleen paremmin sopivat tanssikengät kuin ostamalla tanssiin vartavasten suunniteltuja. Tämä on luonnollisesti makuasia ja oleellista on että löytyy omalle jalalle ja tanssityylille sopiva kenkä. Pohjustus ei rajaa vaihtoehtoja vain tanssikenkiin.
 ©